VIRALLINEN NIMIViritys TUMROTUsuomenhevonenKASVATTAJAPaula K.
LEMPINIMIVeskuVÄRIrautiasOMISTAJASanni S.
SYNTYMÄPÄIVÄ + IKÄ16.11.2006     SÄKÄ157 cmKOTITALLICecilié Stud
SUKUPUOLIoriMERKITtprtREKISTERINUMEROVH-24756

YLA2-palkittu elokuun tilaisuudessa 2007 pistein 119
SLA II-palkittu lokakuun tilaisuudessa 2007 pistein 82
KRJ III-palkittu lokakuun tilaisuudessa 2007 pistein 69.
5 x JS, 2 x KUMA, LKV2, irtoSERT

VESKUN OMAPÄISYYTTÄ.

Vesku on käytökseltään ajoittain aika itsepäinen, vaikka sitä ratsastettaessa kyllä huomaisi. Tallissa ruoan pitää tulla aivan ajallaan, tai se kyllä huomataan. Hoitajan täytyy myös osata asiansa ja olla ripeä, sillä jos vaikka harjaus venyy, niin herra hermostuu ja alkaa hankalaksi. Pyöriminen hoidon aikana on enemmän kuin tavallista, ja muutenkin poika koittaa härnätä minkä kerkiää - asiansa tottuneesti ja kokeneesti ennenkin hoitanut hoitaja saa kuitenkin kujeiluintoa pienennettyä jo pelkällä olemuksellaan - kun tietää tarkkaan, miten herraa pitäisi käsitellä niin Vesku on selvästi rauhallisempi. Muuten satulointi, suitsittaminen sun muut askareet hoituvat vallan mainiosti, sillä poika on hyvin opetettu ottamaan kuolaimet suuhun, eikä satulakaan tunnu epämiellyttävältä. Karsinaan tullessa kannattaa varata porkkananpala taskun pohjalle, niin Vesku on kanssasi oikein kaveria. Vieraita tallissa kävijöitä kohtaan Vesku saattaa olla välillä hyökkäävään oloinen karsinansa puolelta, mutta kun herran käytöksestä ei välitä vaan hoitaa hommansa niin ori kyllä rauhoittuu hetkessä.

Veskun askellajit ovat aika tasaiset istua ja ilmavuutta löytyy. Koulua ratsastaessa kokeneella ja tutulla ratsastajalla itsepäisyys on tiessään, ja tavallisesti niin kujeileva herra muuttuu nöyräksi ja yhteistyökykyiseksi, vaikka onkin hieman kova suustaan. Koulukentillä kapasiteettia ja uskallusta vaativampiinkin kuvioihin löytyy, ja pojan motivaatio on täysin kohdallaan. Esteillä askeleet ovat ajoittain haussa, eikä innostusta asiaan löydy oripojan puolesta samalla tavalla, kuin kouluratsastukseen. Maastossa ratsastettaessa puskat kiinnostaisivat herraa kovasti, mutta päättäväisellä ottella, pää kylmänä ja rennolla otteella Vesku on unelmaratsu maastossa. Erityisesti koulukuvioiden hionta peltoaukeilla on Veskun mieleen, varsinkin kesäinen ilma ilman paahtavaa auringonpaistetta saavat poikaan paljon reipasta puhtia. Kilpakentillä taas poika on innoissaan ympäröivistä ihmisistä, erityisesti tammoista. Välillä lämmitellessä joutuu herralle vähän enemmän muistuttelemaan, että nyt ollaan menossa kentälle, kun poju machoilee oikein urakalla. Kun keskittyminen on taas saavutettu, alkaa hyvällä yhteistyöllä parhaimmissa tapauksissa voittosuoritus upealiikkeisellä oriilla.

Kuljettamisessa voi tulla ongelmia, sillä Vesku ei oikein tykkää trailereista. Makupaloilla houkuttelu auttaa useimmiten, ja kun traikkuun on päästy niin matka taittuu mukavasti - kunhan ruokaa on tarjolla. Myöskin traikusta pois tuleminen on välillä hankalahkoa. Eläinlääkäriin Vesku suhtautuu epäluuloisesti, eikä haluaisi aina olla kauniisti. Kengittäjän vierailut sen sijaan ovat jo rutiinia, eikä Vesku hetkahdakaan uusista kengistä - varsinkaan kun kengittäjänä on vakiokengittäjämme, tuttu ja turvallinen ote siis takaavat hyvän käytöksen.
 
 

KILPAILU-URA Kilpailukokemuksistani voit lukea täältä.
Katso rankingpisteeni ja ominaisuuspisteeni täältä! (olen kansallisen tason koulu- ja esteratsu)
Koulutettu minut on tasoille va B / 100 cm.

       

Kuvista kiitokset Paula K.:lle, kopiointi kielletty. (Luvat kunnossa.)


 
SUVUSTA KASVATTAJAN SILMIN

Varsan isä Samooja TK on Taikakuun Kartanon kasvatti ja myös nykyisin siellä asuva hieno ori. Samooja TK, tutummin Monni on hyvin käyttäytyvä. Ratsuna ori on energinen, joksenkin kuumakin, mutta erittäin oppivainen. Liikettä löytyy joka suuntaan ja välillä ollaan oikein itsenäisesti niitä esittelemässä. Varsinkin laukka on erittäin laadukasta ja raviliikkeet hyvin näyttävät. Samooja TK on kilpaillut hienosti kouluratsastuksessa ja onkin siis erittäin koulupainotteinen. Samooja TK:n isä on YLA-1 palkittu upea kouluhevonen, joka oli myöskin Taikakuun kasvatti. Samooja TK:n emä on myös YLA-1 palkittu, samoin kuin kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Samoojan suvusta löytyy myös muita hienosti laatuarvosteluissa menestyneitä ja kantakirjattuja tapauksia.

Virkku L on oma tammani, siittola Lysan kasvatti, jonka ostin Taikakuusta alkusyksystä 2005. Virkku L on nimensä mukaisesti virkeä tamma. Mikään ei milloinkaan tunnu siitä tylsältä. Ikinä ei Virkulla ole ollut hetkiä, jolloin se ei olisi jaksanut mennä maastoon, vääntää pohkeenväistöä tai hypätä. Ratsastettaessa vauhtia löytyy usein vähän liikaakin, joten tamma pitää muistaa saada keskittymään tekemisiinsä. Keskittyessään Virkku kulkee kuitenkin oikein kauniisti hurmaten kaikki katsojat. Erityisesti sen pysähdykset ja laukanvaihdot ovat saaneet kiitosta. Virkku L on kilpaillut pääasiassa kouluratsastuksessa ja saavuttanut myös YLA-3 palkinnon. Nykyisin tamma on kisaeläkkeellä, sillä ikää on kertynyt jo 26 vuotta. Virkku on silti edelleen erittäin virkeä ja ratsastuslenkit kuuluvat sen arkipäivään. Virkun isä Hiisin Hetkaus on rautias yleispainotteinen Siittola Lysan ori, joka jätti useita hienoja jälkeläisiä (mm. Kelmi L - YLA1, KRJ-III ja Ch Purppuran Tuliharja). Virkun emä on ehdottoman koulupainotteinen tamma Virvatulen Luminen Rakkaus, joka kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Virkun puolelta suvusta löytyy paljon toinen toistaan upeampia vanhan kannan suomenhevosia.

 
  Viritys TUM Samooja TK
 
Konkari TK
YLA1
Suhinan Kiirastuli
 
Taikakuun Kinuskikarkki
YLA1
Lumotuksen Narsissi
KTK III, YLA1
Paaluvuoren Monni
 
Nooden Kevätesikko
 
Virkku L
YLA3
Hiisin-Hetkaus
 
Ch. Kuujärven Pieni Mutta Pippurinen
KTK III
Ch. Metsätähden Taika
KTK-III
Virvatulen Luminen Rakkaus
KTK III
Mesimarjan Mestari
KTK III
TT Meno-Tyttö


iiei. MMS Pikku-Prinssi
iieii. RPN Ensimmäinen Prinssi
iieie. MMS Taikakuu
iieiei. Mesimarjan Valssi, KTK II
iieieie. Ch. Metsätähden Taika, KTK III
iieieiei. Sepitys
iieiee. MMS Taikamyrsky
iiee. Tuohimäen Kinuski, KTK III
iieei. VIR MVA Ch Kuujärven Tuikkiva Tähti, KTK II

eeei. Taikatuulen Lennokas
eeeii. Rutto-Surma
eeeie. P.P. Venlatar
eeii. Taikatuulen Uskoton
iieeii. VIR MVA Ch Kuujärven Menninkäinen
iieeiiiii. Harmaanaaman Uusvuos-Aaroni
iieeiiiie. Metsätähden Ajatar
iieeiiiiei. Väkerö
iieeie. VIR MVA Ch Taikatuulen Ruusu, KTK III
iieeiei. Ka Mc Tuhma
iieeieie. Keskiyön Tiina
iieeieiei. Hannan H Höpön Löpö
iieee. Ch Kevään Kaunotar, KTK III

eeie. Taikatuulen Liinatar
eiieii. Ukkosmyrskyn Hakuri, KTK II
eiieiii. Ukkosmyrskyn Hallni
 


JÄLKIPOLVET

01.01.2007 sh-o Sannin Jekku (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
17.09.2007 sh-t Sannin Harhatar (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
24.09.2007 sh-o Fiktion Verneri (e. Dein Säikkysilmä, YLA3)
30.09.2007 sh-t Sannin Satakieli (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
03.10.2007 sh-o Killaaja KAT (e. Tuikin Liinu, KRJ III, VVJ III, YLA3, SLA-II)
23.10.2007 sh-t Simppeli-Hoksaus (e. Capuchinon Minttulikööri)
24.10.2007 sh-o Sannin Vihuri (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
11.11.2007 sh-o Sannin Vekseli (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
25.11.2007 sph-t Sannin Sorja (e. Ch Hallapuron Silja, KRJ II, YLA2, SLA II)
26.11.2007 sh-o Waltti-Kortti KAT (e. VIR MVA Ch BS Taika-Tyttö, KTK III, YLA2, SLA II, ERJ IV, KRJ III)

Viritys TUM on tarjolla jalostukseen enää erityistapauksissa.

VÄLÄHDYKSIÄ TALLIPÄIVÄKIRJASTA

(HUOM! CES-ikääntymisen takia aika ei kulje IRL:n mukaan!)

19.07.2007 - Kun lähes kaikki hevoset olivat mussuttaneet ruokansa, lähdettiin yhdessä viemään aamupäivätarhauksessa olevia ulos. Ekana hakemani Vesku ei tänään kyllä yhtään osoittanut yhteistyön merkkejä ainakaan talutuksen merkeissä, sillä porkkananpalasta taskunpohjallani huolimatta ei poika halunnut lähteä yhtään oikeaan suuntaan. Lopulta kun komensin vähän kovemmalla äänellä poika pärskähti ja lähti löntystelemään, on siinä kyllä kanssa ori. Tarhaan taas Vesku jäi mielellään, ja sulkiessani porttia purki siinä vähän energiaakin peuhaamalla kunnolla. Naurahdin, vedin takin vetoketjua ylemmäs ja hieroin käsiäni yhteen - ei se kevät vielä ihan kokonaan ole saapunut , sillä luvattu 7 astetta piti paikkansa ja sadepilviä alkoi kertyä taivaalle kylmentäen ilmaa vieläkin. Mietin, olisiko Vesku tarvinnut loimea, mutta ori oli niin tyytyväisen näköisenä tarhallaan etten sitten viitsinyt rupea sähläämään.

TARINAKILPAILUNI
(seuraavat tarinat löytyvät myös kilpailu-urasivulta)

Hillava, 29.7.2007 - 2/9
Hillava sijaitsee meiltä rannikolta katsottuna aika kaukana, joten matkaan lähdettiin trailerilla hyvissä ajoin jo kilpailuja edeltävän päivän aamuna. Olimme siis Veskun kanssa todella iloisia kuullessamme, että kkeijutar antaa mahdollisuuden "läpiratsastaa" radan heidän tiloissaan ja majoittua ulkokarsinoihin. Kuten tavallista, Vesku kujeili traileriin mennessä aivan käsittämättömällä tavalla, eikä suostunut tälläkään kerralla tottelemaan suosiolla. Ettepä muuten usko, kuinka helpottuneita minä ja mukaan lähtevä toinen Ceciliéläinen olimme päästessämme viimein istuvaan asentoon taittamaan matkaa.. Hillavaan päästyämme Vesku oli yllättävän tyyni. Minun jännitykseni Veskun kanssa oli sanoinkuvaamaton, ja pinna kireällä pitkästä matkasta olisi luullut hevosenkin reagoivan enemmän. Läpiratsastuksessa kuitenkin Vesku vaikutti todella itsevarmalta ja nöyrältä, ja itsekin sain siinä sitten vähän enemmän puhtia, tuntui oikein kumpuavan energiaa tästä suomipojasta. Helppo B tuntui olevan pojalla hanskassa melkein paremmin kuin ratsastajallaan, tällä kertaa.. positiivisella mielellä silti luotin yhteistyötaitoihimme.

Kilpailupäivän aamuna Veskun ratsastaja hermoili äänensä käheäksi, kirjaimellisesti. Pienen flunssan iskiessä alkoi epätoivo vallata mieltä, ja niinhän siinä sitten kävi, että Veskukin hermostui meikäläisen käytöksestä ulkokarsinoilla. Ruoka maittoi pojalle oikein hyvin, kuten aina, mutta aamun kiireiset hoitohetket saivat Veskua vähän tolaltaan, kun jännitys paistoi minusta ja oikeaa harjaa ei millään tahtonut löytyä. Siinä sitten yritä laittaa hevosta kisakuntoon, kun toinen pyörii miten sattuu.. mutta, pitää myöntää, että itsestänihän tuo johtui. Tuolla hetkellä eilispäiväinen itsevarmuus oli aika hukassa, ruokaa en saanut nielaistua alas palaakaan, olin ihan varma, että ne paremmat ratsastushanskat jäivät kotiin ja että näistä kisoista ei ikinä selvitä kunnialla. Kuin ihmeen kaupalla kuitenkin sain Veskun - ja uskokaa tai älkää, itseni - valmiiksi kilpailua varten (ehdin jopa puhdistaa kunnolla Veskun kilpailuvarusteet). Pojan satulointi sujui kiireessä oikein hyvin, yllättävän hyvin jännitykseeni nähden.

Uskomatonta, aivan uskomatonta. Rata on ohi, Vesku puhisee ylpeänä itsestään allani ja ratsastamme palkintojenjakotilaisuuteen. Olen juuri nyt ylpeämpi tästä hevosesta, kuin olen koskaan ennen ollut.. ainakaan muistaakseni. Hymy täyttää kasvoni. Kovaääninen särähtää ikävästi tulosten tullessa ja Vesku kavahtaa hieman, kuitenkaan sen kummempia pillastumatta itseni irvistäessä (auts!). Rauhallinen naisääni aloittaa, enkä malta millään odottaa - miten kävi? Kävi miten kävi, äskeisestä radasta olen erittäin ylpeä, sillä Vesku sai kaikki negatiiviset ajatukseni kaikkoamaan jo heti aluksi, käynnissä radalle. Havahdun ajatuksistani kuullessani naisen kuulutukset - ei voi olla totta, mehän voitimme! Yhtäkkiä huomaan siirtyneeni automaattisesti Veskun kanssa palkintojenjakajamiehen viereen, ja mies tuhisee ruusukkeen kanssa. Vastaanotan onnittelut hymyillen korvasta korvaan ja kiitän Veskuakin siinä samalla hyvin tehdystä työstä. Palkintojen jakajaakin taisi jännittää, sillä ihan helposti ruusuke ei suitsiin kiinnittynyt - kuitenkin minuutin ähellyksen jälkeen mies oli valmis. Kunniakierros meni itseltäni aika ohi, sillä olin vieläkin aivan ymmällä voitosta, mutta mukanani tullut neitokainen kertoi Veskun olleen parhaimmillaan, ylväästi astellut koko kierroksen, hyvällä tahdilla ja ilmavin askelin.. Eikä minultakaan kuulemma hymyä puuttunut.

Pikkutalli Harmonia, 18.8.2007 - 2/6
Vesku, aijai mikä poika. Meillä on mahtava suoritus takana, Vesku antoi kaikkensa tuomareille, yhteistyökyky pelasi ja niin laukanvaihto askeleessa kuin pojan muotokin olivat juuri kohdallaan. Aamuisesta kiukuttelusta ei ollut tietoakaan, ja Vesku käveli kisatarhalle polleana ruusuke suitsissa. Otan hanskat pois kädestä ja kypärän päästä ja huokaan helpotuksesta Even purskahtaessa nauruun. Alan riisua Veskulta varusteita ja juttelen pojalle samalla rauhallisesti. 'Sä olit kuule ihan mahtava tänään, kiitos tosi paljon! Meillä ei ookkaan vähään aikaan ollu radalla noin hauskaa, eihän. Kaikki meni niin nappiin!' Vesku alkaa liikehtiä levottomasti huomatessaan ajan kuluvan ja otan taas reippaat otteet käyttöön. Harjaan pojan vielä nopeasti ennen kotimatkaa ja putsaan kaviot, sitten onkin aika siirtyä trailerille. Uskoin Veskun olevan helppo tänään tässä osuudessa, kun aamulla oli niin vaikeaa, mutta minkäs teet, kun ori on itsepäinen. Trailerin oven lähestyessä Vesku sanoikin taas kerran kiitti ei ja löi pakin päälle. Kaikeksi onneksi Eve oli pakannut porkkanoita mukaan, ja niillä houkuttelu kävi kunnialla. Ihan pian oli molemmat pojat pakattu autoon ja koko konkkaronkka valmiina lähtöön.

Kotona taas, Ceciliéssä on iltaruokintojen aika kun saavutaan tallille. Vien pojat karsinaan ja pöperöitä viedessäni annan Veskulle vähän ekstraa ja kehun vielä pojun maasta taivaisiin. Ennen ovien sulkemista käyn katsomassa Veskua, joka on karsinassaan tyytyväisenä, vähän polleanakin. Ennen kuin lähden, Vesku hörähtää isoon ääneen ja virnistää kaupan päälle, aivan kuin kiittäen päivästä. Ylpeänä pojasta hymyilen leveästi ja suljen tallin ovet hyvin mielin. Vielä unissanikin elän uudestaan nuo ihanat hetket kentällä Veskun kanssa ja näen unta tuosta ihmeellisestä suomalaisesta oripojasta, joka valloitti pikkutalli Harmonian kouluratsastuskentän omalla, upealla olemuksellaan.


Sivuilla esitelty hevonen on virtuaalihevonen ja täysin mielikuvituksen tuotetta. Hevosen tiedot eivät liity mitenkään mahdollisiin kuviin, ja kaikki yhtäläisyydet oikeisiin hevosiin ovat puhdasta sattumaa. This horse is a Sim-Game horse - nothing exist in real life. If something matches with real life, it's only a pure coincidence and this Sim-Game horse doesn't have anyhing to do with the horse in photographs on this page. What is this?