Jinna B

Jinna on virtuaalihevonen, 23.10.2009 syntynyt gotlanninruss-tamma (täyttää 4 vuotta 23.6.2010). Väriltään Jinna on ruunikko ja korkeutta löytyy 125cm. Erillistä kilpailupainotusta ei ole, teemme tasaisesti vähän kaikkea - koulussa helppoa B'tä, rataesteillä 80cm ja myös ajokoulutus on takana, joten valjakkoajo sujuu mukiinmenevästi. Jinnan kasvattaja on Sallis / Acantha Farm ja omistaja Rajalaakso (Viivi ja Mika Laaksonperä).

Tausta

Olin jo pidempään katsellut sopivaa ponia, jolla Sinnakin pääsisi harjoittelemaan turvallisesti ja kunnolla, ehkä jopa kilpailemaan. Sallikselta löytyi kuin löytyikin sopivat, upeat vanhemmat varsalle, josta toivoin kovasti tammaa. Vaikka vanhempien luonteet eivät luvanneetkaan helpointa mahdollista varsaa, uskon, että Sinnalle ja muille lapsille tekee hyvää oppia käsittelemään vähän vaativampiakin hevosia noin vanhempien valvovan silmän alla. Eivätpähän ainakaan kasva pumpulissa... Joka tapauksessa, tammahan sieltä tuli, ja nyt muutettuamme Rajalaaksoon saimme Jinnankin viimein omaan kotitalliin.

Sananen luonteesta

Jinna on osoittautunut pirteäksi ja nopealiikkeiseksi nuoreksi. Tammalla on hyvin erilaisia päiviä, eikä oikein koskaan tiedä aamulla herätessään, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Ehkä ajan kuluessa tämäkin tasoittuu!






Kouluvalmennus 30.5.2010, valmensi Ellu Rajalaakson kentällä:

Jinna tepsutti pikkuisin, söpöin poninaskelin pitkin uraa, tarkkaillessani valvovalla silmällä kun Viivi teki ympyröitä nuoren poninsa kanssa. Annoin heidän lämmitellä itsenäisesti ravissa ja laukassa, tosin laukkatyöskentely ei alkanut hyvin. Viivi antoi laukkapohkeet nuorelle tammalle, joka ei oikein näyttänyt ymmärtävän käskyä, joten hain kentän laidalta liinan ja laitoin toisen pään kiinni kuolaimeen. Ravuutin parivaljakkoa ensin kumpaankin suuntaan, kunnes kokeilimme laukkaa oikeaan kierrokseen. Jinna vain kiihdytti, vaikka kuinka Viivi yritti painoavuilla sitä saada laukalle. Neuvoin ettei naisen pitäisi yrittää ajaa ponia laukalle, vaan käyttää ääniapua. Pian kuulinkin Viivin kijaisevan: Laukkaa poni! Jokin näytti naksahtavan tamman pienessä nupissa, se pyrähti laukalle, kiertäen tasaista, pyöreää ympyrää ympärilläni. Toiseen suuntaan annoin heidän laukata ilman liinaa ympärilläni.

Poni näytti hyvin iloiselle saadessaan taputuksia ja kehuja, joten kun jatkoimme käyntipohkeenväistössä, se esittelikin muutaman askeleen oikein mallikkaasti. Päätimme vielä Viivin kanssa että ottaisimme kokeeksi laukkaa kolmikaarisella uralla, jotta Jinna oppisi vaihtelemaan sulavasti laukkoja. Ensimmäiset kerrat eivät menneet kovin hyvin, mutta kun olimme jo luopumassa toivosta, pikkutamma yllätti ja suoritti vaihdot täydellisyyttä hipoen. Päätimme lopettaa siihen, joten loppuverkkoja mentiin vartin verran ravissa ja viimeisen viidne minuutin käyntilenkin kävimme kiertämässä tallin ympäri. Viivi hehkui kuin naantalin aurinko kultaisen poninsa selässä, eikä ihmekään, koska tamma oli vasta kolme ja puoli vuotta.